"Mitä se psykologi oikeastaan tekee?"

Osa 1

Olen koko opintojen ajan pohtinut, miksi haluaisin isona eli mikä psykologian sovellusala sopisi minulle. Psykologian ammattikenttä on laaja ja psykologi-nimikkeellä voidaan työskennellä hyvin erilaisissa tehtävissä. "No mitä se psykologi oikeastaan tekee?" on hyvin yleinen kysymys, jos kerron, että opiskelen psykologiaa. Siksi ajattelin hieman kuvailla alaa siitä kiinnostuneille. Ihan ensiksi on selvitettävä muutama tärkeä asia:

• Psykologi on lailla suojattu ammattinimike, jonka Valvira myöntää ainoastaan suomalaisen psykologian maisteritutkinnon suorittaneille. Ks. http://www.psyli.fi/tietoa_psykologeista/laillistaminen
• Psykoterapeutti on terveydenhuollon ammattilainen, joka on suorittanut psykoterapiaopinnot. Psykoterapeutit voivat olla pohjakoulutukseltaan esimerkiksi psykologeja, lääkäreitä tai sairaanhoitajia.
• Psykiatri on lääkäri, joka on erikoistunut psykiatriaan. Psykiatrin erikoisosaamista ovat esimerkiksi psyykelääkkeet sekä f-diagnoosi eli mielenterveys- ja käytöshäiriöiden diagnoosi.

Psykologian perusopinnot ovat vapaita sivuaineopintoja, joita saa suorittaa kuka tahansa yliopisto-opiskelija. Aineopintoihin tulee hakea erikseen keväisin järjestettävällä sivuainekokeella. Psykologian sivuaine on melko suosittu ja auttaa varmasti monella tapaa ymmärtämään ihmisten ajattelua ja toimintaa. Sivuaine ei kuitenkaan tee kenestäkään ihmismielen asiantuntijaa tai psykologia. Psykologian maisteriopinnot kuuluvat ainoastaan psykologian pääaineopiskelijoille, eikä muiden ole niitä mahdollista lukea.

Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa pääaineena voi lukea psykologian sovellusalaan kuuluvaa sosiaalipsykologiaa, joka keskittyy ryhmiin ja sosiaalisiin ympäristöihin. Sosiaalipsykologian opinnoista ei kuitenkaan valmistuta psykologiksi eli psykologian maisteriksi. Sosiaalipsykologit eivät siten voi tehdä psykologi-nimikkeen vaativia töitä, mutta he voivat työskennellä esimerkiksi erilaisissa järjestöissä tai firmoissa.

Psykologin tärkeimpiin työskentelytapoihin kuuluvat keskustelu ja psykologiset arvioinnit eli testit, joita on kehitelty mittaamaan mitä erilaisimpia asioita, kuten masennuksen tasoa, kouluvalmiutta tai työkykyä. Sovellusalasta riippuen psykologin työssä painottuvat eri tavalla eri työskentelytavat. Seuraavaksi muutamia esimerkkejä psykologian sovellusaloista:

Kliininen psykologia

Psykologian sovellusaloista luultavasti perinteisin ja tunnetuin on kliininen psykologia, joka pyrkii mielenterveyden tukemiseen esimerkiksi tiedottamalla, tukemalla ja ehkäisemällä sekä korjaamalla ongelmia. Kliinisiä psykologeja työskentelee hyvin monissa eri paikoissa. Päällimmäisenä mieleeni tulevat perheneuvottelukeskukset, perheneuvolat ja sairaalat. Kliinisestä työstä on kirjoittanut esimerkiksi vastikään valmistunut kaverini Anniina Kohti psykologin uraa -blogissaan.

Psykiatria

Psykiatria on on mielenterveyteen erikoistunut lääketieteen ala, jossa työskentelee esimerkiksi psykiatreja, lääkäreitä, sairaanhoitajia ja psykologeja. Psykologit voivat työskennellä esimerkiksi sairaaloissa poliklinikalla, avoimella tai suljetulla osastolla. Psykiatria jaetaan asiakkaan iän mukaan lastenpsykiatriaan sekä nuoriso- ja aikuispsykiatriaan.

Neuropsykologia

Tämä suosittu ala keskittyy aivotoiminnan ja käyttäytymisen väliseen yhteyteen, esimerkiksi erilaisiin neuropsykologisiin sairauksiin ja aivovammoihin. Yleisimmät työtavat ovat neuropsykologiset tutkimukset sekä kuntoutus. En itse olen kovin perehtynyt neuropsykologiaan, mutta lisätietoa löytyy esimerkiksi Suomen Neuropsykologisen yhdistyksen ja Psykologiliiton sivuilta.

Työ- ja organisaatiopsykologia

Työpsykologit työskentelevät usein työterveyshuollossa, esimerkiksi yksityisellä puolella Mehiläisessä, Terveystalossa, Itellä jne. Työpsykologia voi tarkoittaa niin työkykyarviointien tekemistä, yksilötyöskentelyä työuupuneiden kanssa kuin työyhteisöjen kehittämistä ja riitojen selvittelyä. Työpsykologi voi toimia myös yrityskonsulttina, joka tarjoaa erilaisia koulutuksia, tai henkilöarvioijana esimerkiksi oppilaitosten soveltuvuuskokeissa tai yritysten rekryssä.

Kuntoutuspsykologia

Kuntoutuspsykologit työskentelevät usein kuntoutuskeskuksissa Kelan tarjoamissa kuntoutusohjelmissa. Psykologit voivat tavata kuntoutujia kahden kesken tai ohjata kuntoutusryhmiä, joiden aiheena voi olla esimerkiksi työuupumus, mielenterveyden häiriö tai jokin fyysinen sairaus kuten aivoverenkiertohäiriö. Opiskelukaverini Anni suoritti harjoittelunsa kuntoutuspsykologiassa ja kirjoitti siitä myös Oidipusblogiin.

Oikeus- ja kriminaalipsykologia
Oikeuspsykologia on Suomessa vielä nuori ja ehkä vähän epämääräinenkin ala. Psykologeja tarvitaan esimerkiksi lasten kuulustelemiseen ja mielentilatutkimuksiin. Jos oikeuspsykologia kiinnostaa, sitä voi lukea ainoastaan Joensuussa, lyhyen sivuaineen verran. Kriminaalipsykologia tarkoittaa esimerkiksi rikollisen käyttäytymisen tutkimista ja ennustamista sekä vankilassa työskentelyä. Aiheeseen voi tutustua esimerkiksi kuuluisan profiloijan ja kriminaalipsykologin Helinä Häkkänen-Nyholmin yrityksen nettisivuilla ja Helsingin yliopistossa opiskelevan Emben Suuntana psyka -blogissa.

Kriisipsykologia
Tarkoittaa nimensä mukaisesti kriisin tai traumaattisen tilanteen kokeneiden ihmisten kohtaamista. Kriisipsykologeja voi työskennellä esimerkiksi sairaaloiden kriisitiimeissä sekä erilaisissa järjestöissä kuten SPR:ssä. He esimerkiksi pitävät debriefingiä työntekijöille ja auttavat ihmisiä selviämään posttraumaattisesta stressistä. Suomessa kriisipsykologian pioneeri on Salli Saari, joka on kirjoittanut aiheesta esimerkiksi Joensuun maisteriopinnoissa luettavan teoksen Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Hän on myös toiminut aktiivisesti kouluttajana ja antanut lausuntoja eri tahoille, esimerkiksi Ylelle.

Koulu- ja opintopsykologia

Koulupsykologia attaa oppilaitokset aina esikoulusta ammattikouluun ja lukioon. Korkeakouluissa alaa nimitetään opintopsykologiaksi. Koulupsykologit tutkivat lasten ja nuorten oppimisvalmiutta ja -vaikeuksia, kouluttavat opettajia ja tapaavat oppilaita henkilökohtaisesti. Opintopsykologit voivat opinto-ohjaajan tapaan auttaa opiskelijaa miettimään elämänsä suuntaa ja opinnoista selviämistä.

---------------------------------------------------------------------------------------------------

Keksimäni lista ei todellakaan ole täydellinen, sillä psykologian sovellusaloja on lukemattomia. Mainitsematta jäi esimerkiksi urheilupsykologia ja BB-psykologin homma. Itse pidän psykologin ammatin monipuolisuudesta, koska se antaa paljon mahdollisuuksia. Eri sovellusalojen ansiosta psykologian alalle voi hakeutua hyvin monenlaisia ihmisiä, koska kaikille löytyy varmasti joku mielenkiintoinen työ. Kuten postauksen alussa sanoin, olen itsekin pohtinut kovasti itselleni sopivaa sovellusalaa. Tästä tekstistä tuli kuitenkin niin pitkä, että jatkan pohdintaa seuraavassa osassa.

#kesänparasviikonloppu

Ilosaarirock eli #kesänparasviikonloppu on nyt ohi ja Joensuun kadut hiljenivät kertaheitolla festarikansan lähdettyä. Minulla on tänään vielä lomapäivä töistä, ja ajattelin fiilistellä kulunutta viikonloppua kuvien kera.

Olen käynyt Ilosaarirockissa joka vuosi siitä lähtien, kun muutin Joensuuhun. Se on aina yksi kesän kohokohdista, koska se tarkoittaa kavereiden kanssa hengailua, nurmikolla istuskelua ja musiikin kuuntelemista. Rokkiviikko tarkoittaa aina Joensuun väkiluvun tuplaantumista, ja sen kyllä näkee katukuvassakin. On hauskaa, kun tähänkin rauhalliseen pohjois-karjalaiseen kaupunkiin tulee ihan suuren kaupungin meininkiä! Asun aivan festarialueen vieressä, joten Ilosaarirockiin osallistuminen on mukavan yksinkertaista: saa nukkua yön omassa sängyssä ja sitten aamulla kipaista alueelle katsomaan ensimmäistä artistia. Sitten kun jalat alkavat väsyä, voi käydä sohvalla vähän lepäämässä.

Tänäkin vuonna saimme Joonaksen kanssa festarivieraiksi siskoni ja hänen miehensä. Vietimme aikaa heidän ja tietysti Joensuun psykalaisten kanssa. Oli kyllä ihana neljän päivän loma keskellä kesää, eikä huonohko sääkään haitannut menoa, vaan tosi mukavaa oli! Bändit olivat tänä vuonna itselleni aika pettymys, valikoimassa ei ollut oikein mitään omaan makuun sopivaa, ja ne muutamakin keikka, joilta odotin jotakin, tuottivat pettymyksen (etenkin Scandinavian Music Group, Jeremy Folderol ja Juice Normaali). Ainoastaan Cheek onnistui yllättämään erittäin positiivisesti :D

Tässä muutamia kuvamuistoja viikonlopulta, tällä kertaa kännykällä räpsittyjä, koska olisi tuntunut aika tapaturma-alttiilta ottaa järjestelmäkameraa festivaalirientoihin mukaan:

 

Gradutuuletus

Kaverini teki ihanat muffinssit lahjaksi, kun juhlin gradun palautusta :D

Tajusin yllättäen, että kesä on jo pitkällä. Juhannuksesta on kulunut jo vaikka kuinka kauan, Ilosaarirock on pian edessä ja kohtahan ne opinnotkin jo jatkuvat. Vaikka en ole päivitellyt blogia kunnolla pitkään aikaan, en todellakaan ole lomaillut: ensin tein rytinällä gradun valmiiksi ja sitten aloitin kokopäivätyöt ja erityispedagogiikan sivuaineen.

Gradu on ollut todella pitkäaikainen projekti, kuten monet varmasti tietävät. Siksi olen niin ylpeä, että sain sen viimein valmiiksi. Enkä ainoastaan valmiiksi, vaan jopa magna cum laude approbaturin arvoisesti valmiiksi. Kun sen sain tietää, olin itkeä onnesta. Niin paljon olin tutkimukseni kanssa joutunut tappelemaan ja ihan oikeasti olin jo luovuttamassa, kun edessä ei näkynyt muuta kuin vastoinkäymisiä.

Tie on ollut pitkä ja kivinen jo syksystä 2014, tässä muutamia esimerkkejä:

Helmikuu 2015: Tuntureita ja tutkielmaa

Heinäkuu 2015: Graduttaa

Joulukuu 2015: Mitä järkeä on tutkia?

Mutta niin sitä vain alkukankeuden jälkeen selvisin hankaluuksista ja omistin tutkimukselle oikeastaan koko viime lukuvuoden. Istuin kirjastolla, tutkin lähteitä ja analysoin keräämääni aineistoa. Ja viimein touko-kesäkuun vaihteessa se oli valmis: Kokemuksia konsultatiivisesta yhteistyöstä - Opettajien käsityksiä koulupsykologin työstä ja yhteistyön onnistumisesta Tasa-arvohankkeessa. Oli aivan ihanaa päättää neljäs opiskeluvuosi, kun sai palautettua yli 70 sivuisen pienoisromaaninsa, josta lopulta irtosi palkinnoksi hyvän arvosanan lisäksi palkkaa Joensuun kaupungilta, joka tutkimuksen alun perin tilasikin. En voi siis muuta kuin suositella tilausgradun tekemistä ;) Ja jos joku ihmettelee, niin "tilausgradulla" tarkoitan gradua, jota ei tehdä yliopiston tai muun tutkimuslaitoksen tarjoamasta aiheesta, vaan yrityksen tai jonkun muun tahon toimeksiantoja.

Tein myös graduni yksin, kun monet tekevät sen pareittain. Parin kanssa työ olisi varmasti ollut pienempi, kun hommia olisi voinut jakaa. Olisi ollut kiva, kun joku toinen olisi ollut ihan samassa tilanteessa, ja asioita oltaisiin voitu pohtia yhdessä. Toisaalta nyt en joutunut neuvottelemaan kenenkään kanssa aikatauluista, sisällöistä tai muotoiluista. Purin turhautumiseni Joonakseen, joka teki graduaan samaan aikaan, ja kyselin asioista paljon graduohjaajaltani, joka olikin aina tavoitettavissa.

Ilmeeni kun tajusin, etteivät opinnot lopu vielä gradunkaan jälkeen.

Nyt opinnot ovat siis gradun osalta paketissa, mutta onneksi kursseja vielä riittää koko lukuvuoden ajaksi! Edessä ovat viimeiset rutistukset ennen maisterin paperien saamista, mukaan lukien psykoterapiakurssit ja psykologisen arvioinnin kurssit. Sitten vuoden päästä syksyllä onkin aika suunnata katse kohti pääkaupunkiseutua ja viiden kuukauden harjoittelua, josta kerron vielä myöhemmin lisää. Odotan kyllä innolla pian alkavaa viimeistä lukuvuottani täällä Joensuussa - ja samalla uusien fuksien tapaamista!